Automaatio ja digitalisaatio tuovat merkittäviä parannuksia päivystysten toimintaan. Niiden avulla parannetaan potilaskokemusta, tehostetaan työprosesseja sekä säästetään aikaa ja resursseja. Mutta onko niiden avulla mahdollista myös tuottaa tarkkoja raportteja, jotka auttavat tehostamaan toimintaa entisestään?

Automaatio sairaaloiden päivystyksissä on tuonut merkittäviä etuja sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille. Hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain hoidontarpeen arviointiin (triage), vaan automaatio tarjoaa ratkaisevia etuja myös hoidontarpeen arvioinnin jälkeisissä prosesseissa. Tässä blogikirjoituksessa jatkan edellistä kirjoitustani päivystysten ilmoittautumisprosessien automatisoimisesta ja tutustumme tarkemmin siihen, miten automaatio voi tehostaa toimintaa ja parantaa potilaskokemusta hoidontarpeen arvioinnin jälkeen.

Sairaaloiden päivystykset ovat usein kiireisiä ja kaoottisia ympäristöjä, joissa potilaat tarvitsevat nopeaa hoitoa moniin erilaisiin sairauksiin. Yksi kriittisimmistä päivystysten hoitoprosessin osista on ilmoittautuminen, jossa kerätään potilaan tiedot, arvioidaan potilaan tilanteen vakavuus ja priorisoidaan hoito kiireellisyyden perusteella. Tähän vaiheeseen saattaa kuitenkin kulua runsaasti aikaa ja tällöin potilaat joutuvat odottamaan pitempään ja henkilökunnan työmäärä lisääntyy. Tässä blogikirjoituksessa pohdin, kuinka ilmoittautumisprosessin automatisointi voi auttaa tehostamaan työskentelyä ja parantamaan potilaskokemusta päivystyksissä ja akuuttivastaanotoilla.

Uusilla hyvinvointialueilla on kiperä pulma ratkaistavana, sillä nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on vaikeuksissa. Potilasvirtojen kokonaishallinnassa on suuria ongelmia, mikä näkyy muun muassa yhteispäivystyksissä. THL:n tilastotietojen mukaan päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ja yhteispäivystyksissä ovat kasvaneet 10,1% ja samaan aikaan terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden määrä on kasvanut yli 21% vuosina 2019-2021. Ongelmat koskevat horisontaalisesti koko hoitoketjua perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä aina jatkohoitopaikkojen löytämiseen. 

Tiedätkö missä tietokone on tosi hyvä? Laskemisessa. Tiedätkö mitä optimointi on? Matemaattinen ongelma. 

Terveydenhuollon palvelutuotanto vaatii suunnittelua ja mitä suurempiin yksikkökokoihin siirrytään, sitä massiivisempaa suunnittelua vaaditaan. Mitä kaikkea terveydenhuollon palvelutuotannossa sitten tarvitaan? Yksinkertaistettuna sen, että potilas ja ammattilainen kohtaavat samassa paikassa – sekä tässä tilassa tavanomaisesti tarvittavat välineet ja materiaalit, olivatpa ne sitten diagnostiikkaan, hoitoon tai lääkitykseen liittyviä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle 1. tammikuuta 2023. Aikataulu koko uudistuksen läpivientiin on tiukka. Terveydenhuollon IT-puolella hankaluuksia aiheuttaa muun muassa resurssipula, joka ulottuu komponentteihin asti. Lisäksi harmaita hiuksia tuottaa se, että kaikki hyvinvointialueet tarvitsevat samoja asioita samaan aikaan – niin tulevana syksynä kuin vuodenvaihteessa. Mitä hyvinvointialueiden tulisi huomioida juuri nyt, jotta palvelut toimivat siirtymävaiheessa ja sen jälkeen?

Henkisesti potilaan polku alkaa useimmiten jo kotoa, kun saadaan muistutus ajanvarauksesta tai kutsukirje vastaanotolle. Fyysisesti se alkaa viimeistään silloin, kun saavutaan hyvinvointikeskukseen tai sairaalaan. Tällöin ensimmäinen asia, jonka potilas tavallisesti kohtaa, on itseilmoittautumispääte. Koska Axel Healthille kyseisten laitteiden tuottaminen, toimittaminen ja ennen kaikkea niiden ohjelmointi on arkipäivää, päätin kirjoittaa lyhyen tekstin siitä, millainen on hyvin suunniteltu ja toteutettu käyttökokemus, kun ihminen kohtaa itsepalvelupäätteen.

Sote-uudistusta ja sen mukanaan tuomia hyvinvointialueita on sekä ylistetty että parjattu paljon mediassa. Suhtautuminen asiaan on pitkälti ollut riippuvainen puoluekirjan kansilehdestä. Tässä blogissa lähestyn aihetta hieman yksinkertaisemmasta näkökulmasta eli pohdin, millä tavoin nyt valitulla sote-mallilla on mahdollista tehostaa terveydenhuoltoa.

Saamme lukea lähes päivittäin eri medioista terveydenhuollon epäonnistuneista IT-hankkeista. Ongelma on globaali. Syynä ei kuitenkaan välttämättä joka kerta ole itse järjestelmätoimittaja, vaan syy saattaa piillä siinä, ettei hankinnasta vastaava organisaatio välttämättä tiedä, mitä se on ostamassa.

Työvuoro.xlsx, vuosisuunnitelma.xls, resurssisuunnittelu-excel, mahtiexcel, äly-excel... Maailma pyörii taulukkolaskennan ympärillä. Lähes jokaisessa organisaatiossa suunnittelua tehdään pääasiassa tässä maagisessa työkalussa. Miksi? Käydäänpä vähän tarkemmin läpi sitä, missä Excel on hyvä ja milloin puolestaan olisi aika luopua Excelin käytöstä terveydenhuollon resurssienhallinnassa.

Kirjoitin aiemmin potilasvirran hallintaa parantavien ratkaisujen hyödyistä numeroiden näkökulmasta. Osassa 1 keskityttiin tukifunktiossa saataviin hyötyihin ja osassa 2 käytiin läpi hyötyjä enemmän hoitotyön näkökulmasta.

Yksi terveydenhuollon haasteista on aina ollut tarttuvien tautien diagnostiikan ja hoidon organisointi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. On tehokasta keskittää monimutkaiset, paljon ammattilaisia ja välineistöä vaativat terveydenhuollon toimet saman katon alle. Samalla tästä organisoitumistavasta johtuen odotusaulassa saattaa istua useita ihmisiä, joilla on jokin tarttuva tauti, kuten vaikkapa flunssa – tai korona. Kyseisessä aulassa yksi potilas voi altistaa koko joukon muita ihmisiä taudille, vaikka terveyskeskuksen pitäisi olla paikka, josta haetaan parannusta sairauksiin, eikä päinvastoin.

Potilaskokemus kuvaa potilaan kokemusta ongelmastaan, olipa se sitten sairaus tai tapaturma, ja sitä miten terveydenhuolto tämän ongelman hoitaa. Monet organisaatiot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana käynnistäneet ja lopettaneet potilaskokemuksen parantamiseen liittyviä projektejaan.

Edellisessä blogikirjoituksessani keskityin ilmoittautumisen automatisoinnin hyötylaskelmiin. Tällä kertaa käsittelen hoitotyön tehokkuuden parantamista hukka-aikaa vähentämällä – ja tähän liittyvää matematiikkaa.

Miksi asiakkaamme hankkivat Axelin käyttöönsä? Vastaus jakautuu kahtia - pehmeiden ja kovien hyötyjen vuoksi. Tavanomaisiin pehmeisiin hyötyihin lukeutuvat muun muassa potilaskokemuksen parantaminen, käyttäjäkokemuksen nykyaikaistaminen tai toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen. Tänään emme kuitenkaan pehmoile, vaan sukellamme numeroiden, excelien ja eurojen kovaan maailmaan. 

Alkuvuoden kotona kärvistelyn ja ihmiskontaktien välttelyn jälkeen meillä kaikilla on ollut kasvava tarve olla toistemme kanssa fyysisesti tekemisissä. Helteiden ja kesälomien aikana Suomen yökerhot, ravintolat ja rannat ovat täyttyneet iloisista kansalaisista. Henkisesti kesä on tehnyt monille hyvää, mutta koronapandemian hallintaan näillä kokoontumisilla on ollut negatiivinen vaikutus.

Monissa terveydenhuollon organisaatioissa potilaan itseilmoittautumisesta vastaanotolle on tullut arkipäivää. Sen edut ovat kieltämättä kiistattomat. Itseilmoittautuminen säästää terveydenhuollon resursseja, joita ei enää ole tarpeen sitoa ilmoittautumisprosessin kaltaisiin tukitoimintoihin.

Digitaalisten automaatio- ja itsepalveluratkaisujen kiteytetty idea on tuoda helpotusta ihmisten työmäärään, vähentää rutiininomaisia työtehtäviä ja keskittää henkilöstön voimavaroja merkityksellisempään työhön. Etenkin terveydenhuoltoalalla automatisoinnille on selkeä tarve - hoitohenkilöstön pääasiallinen tehtävä on keskittyä huolenpitoon ihmisten terveydestä ja käyttää mahdollisimman vähän aikaa potilastyöhön liittymättömään byrokratiaan ja ylimääräisiin kirjaamisiin.

Liiketoiminnan prosesseja pyöritetään ahkerasti Excelillä ympäri maailman. Klassikkosovellus taipuu moneen, mutta siitä saattaa tulla myös äärimmäisen työläs työväline - viimeistään yrityksen koon kasvaessa.