Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat monimutkainen asia riippumatta siitä, onko organisaatio yksityinen tai julkinen toimija. Maksut koostuvat lakisääteisistä ja hyvinvointialueella päätetyistä maksuista. Maksujen enimmäismäärän määrittelevät mahdolliset maksukatot. Maksu saatetaan periä kokonaan asiakkaalta tai osan siitä hoitaa Kela, vakuutusyhtiö tai jokin muu taho.

Automaatio ja digitalisaatio tuovat merkittäviä parannuksia päivystysten toimintaan. Niiden avulla parannetaan potilaskokemusta, tehostetaan työprosesseja sekä säästetään aikaa ja resursseja. Mutta onko niiden avulla mahdollista myös tuottaa tarkkoja raportteja, jotka auttavat tehostamaan toimintaa entisestään?

Automaatio sairaaloiden päivystyksissä on tuonut merkittäviä etuja sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille. Hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain hoidontarpeen arviointiin (triage), vaan automaatio tarjoaa ratkaisevia etuja myös hoidontarpeen arvioinnin jälkeisissä prosesseissa. Tässä blogikirjoituksessa jatkan edellistä kirjoitustani päivystysten ilmoittautumisprosessien automatisoimisesta ja tutustumme tarkemmin siihen, miten automaatio voi tehostaa toimintaa ja parantaa potilaskokemusta hoidontarpeen arvioinnin jälkeen.

Sairaaloiden päivystykset ovat usein kiireisiä ja kaoottisia ympäristöjä, joissa potilaat tarvitsevat nopeaa hoitoa moniin erilaisiin sairauksiin. Yksi kriittisimmistä päivystysten hoitoprosessin osista on ilmoittautuminen, jossa kerätään potilaan tiedot, arvioidaan potilaan tilanteen vakavuus ja priorisoidaan hoito kiireellisyyden perusteella. Tähän vaiheeseen saattaa kuitenkin kulua runsaasti aikaa ja tällöin potilaat joutuvat odottamaan pitempään ja henkilökunnan työmäärä lisääntyy. Tässä blogikirjoituksessa pohdin, kuinka ilmoittautumisprosessin automatisointi voi auttaa tehostamaan työskentelyä ja parantamaan potilaskokemusta päivystyksissä ja akuuttivastaanotoilla.

Uusilla hyvinvointialueilla on kiperä pulma ratkaistavana, sillä nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on vaikeuksissa. Potilasvirtojen kokonaishallinnassa on suuria ongelmia, mikä näkyy muun muassa yhteispäivystyksissä. THL:n tilastotietojen mukaan päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ja yhteispäivystyksissä ovat kasvaneet 10,1% ja samaan aikaan terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden määrä on kasvanut yli 21% vuosina 2019-2021. Ongelmat koskevat horisontaalisesti koko hoitoketjua perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä aina jatkohoitopaikkojen löytämiseen. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle 1. tammikuuta 2023. Aikataulu koko uudistuksen läpivientiin on tiukka. Terveydenhuollon IT-puolella hankaluuksia aiheuttaa muun muassa resurssipula, joka ulottuu komponentteihin asti. Lisäksi harmaita hiuksia tuottaa se, että kaikki hyvinvointialueet tarvitsevat samoja asioita samaan aikaan – niin tulevana syksynä kuin vuodenvaihteessa. Mitä hyvinvointialueiden tulisi huomioida juuri nyt, jotta palvelut toimivat siirtymävaiheessa ja sen jälkeen?