Uusilla hyvinvointialueilla on kiperä pulma ratkaistavana, sillä nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on vaikeuksissa. Potilasvirtojen kokonaishallinnassa on suuria ongelmia, mikä näkyy muun muassa yhteispäivystyksissä. THL:n tilastotietojen mukaan päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ja yhteispäivystyksissä ovat kasvaneet 10,1% ja samaan aikaan terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden määrä on kasvanut yli 21% vuosina 2019-2021. Ongelmat koskevat horisontaalisesti koko hoitoketjua perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä aina jatkohoitopaikkojen löytämiseen. 

Tiedätkö missä tietokone on tosi hyvä? Laskemisessa. Tiedätkö mitä optimointi on? Matemaattinen ongelma. 

Terveydenhuollon palvelutuotanto vaatii suunnittelua ja mitä suurempiin yksikkökokoihin siirrytään, sitä massiivisempaa suunnittelua vaaditaan. Mitä kaikkea terveydenhuollon palvelutuotannossa sitten tarvitaan? Yksinkertaistettuna sen, että potilas ja ammattilainen kohtaavat samassa paikassa – sekä tässä tilassa tavanomaisesti tarvittavat välineet ja materiaalit, olivatpa ne sitten diagnostiikkaan, hoitoon tai lääkitykseen liittyviä.

Henkisesti potilaan polku alkaa useimmiten jo kotoa, kun saadaan muistutus ajanvarauksesta tai kutsukirje vastaanotolle. Fyysisesti se alkaa viimeistään silloin, kun saavutaan hyvinvointikeskukseen tai sairaalaan. Tällöin ensimmäinen asia, jonka potilas tavallisesti kohtaa, on itseilmoittautumispääte. Koska Axel Healthille kyseisten laitteiden tuottaminen, toimittaminen ja ennen kaikkea niiden ohjelmointi on arkipäivää, päätin kirjoittaa lyhyen tekstin siitä, millainen on hyvin suunniteltu ja toteutettu käyttökokemus, kun ihminen kohtaa itsepalvelupäätteen.

Saamme lukea lähes päivittäin eri medioista terveydenhuollon epäonnistuneista IT-hankkeista. Ongelma on globaali. Syynä ei kuitenkaan välttämättä joka kerta ole itse järjestelmätoimittaja, vaan syy saattaa piillä siinä, ettei hankinnasta vastaava organisaatio välttämättä tiedä, mitä se on ostamassa.

Kirjoitin aiemmin potilasvirran hallintaa parantavien ratkaisujen hyödyistä numeroiden näkökulmasta. Osassa 1 keskityttiin tukifunktiossa saataviin hyötyihin ja osassa 2 käytiin läpi hyötyjä enemmän hoitotyön näkökulmasta.

Yksi terveydenhuollon haasteista on aina ollut tarttuvien tautien diagnostiikan ja hoidon organisointi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. On tehokasta keskittää monimutkaiset, paljon ammattilaisia ja välineistöä vaativat terveydenhuollon toimet saman katon alle. Samalla tästä organisoitumistavasta johtuen odotusaulassa saattaa istua useita ihmisiä, joilla on jokin tarttuva tauti, kuten vaikkapa flunssa – tai korona. Kyseisessä aulassa yksi potilas voi altistaa koko joukon muita ihmisiä taudille, vaikka terveyskeskuksen pitäisi olla paikka, josta haetaan parannusta sairauksiin, eikä päinvastoin.