Terveydenhuollossa suunnittelua tehdään joka päivä. Usein se tapahtuu näkymättömästi, mutta vaikuttaa silti kaikkeen. Kuka käyttää mitäkin huonetta, milloin hoitajat ja lääkärit ovat paikalla, ja miten aikataulut saadaan sopimaan potilasvirtaan? Nämä päätökset määrittävät arjen sujuvuuden ja sen, kuinka tehokkaasti organisaation tilat ja resurssit oikeasti palvelevat potilaita.

Terveysasemilla ja sairaaloissa tilojen ja resurssien käyttöaste on usein yllättävän matala. Tyhjillään seisovat vastaanottohuoneet, vajaakäytöllä olevat laitteet ja loputon aikataulujen pyörittely vievät turhaan resursseja. Mutta mitä jos kaikki tämä voitaisiin optimoida niin, että resursseista saataisiin enemmän irti – ilman lisäinvestointeja?

Kun viimeksi pohdimme kustannussäästöjä terveydenhuollossa, teknologian merkitys nousi selkeästi esiin. Digitaalinen vallankumous terveydenhuollossa tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin vain kustannusten karsimista – se on matka kohti potilaskokemuksen parantamista ja terveydenhuollon prosessien muokkaamista tehokkaammiksi ja ennen kaikkea potilaskeskeisemmiksi.

Tekoäly (AI) on nousemassa yhä keskeisempään rooliin modernissa terveydenhuollossa. Sen vaikutukset näkyvät yhä laajemmin – kliinisistä toimenpiteista aina väestötason terveydenhuoltoon ja diagnostiikkaan. Yksi tekoälyn merkittävimmistä eduista on sen kyky tehostaa hallinnon toimintaa. Automatisoimalla rutiinitehtäviä tekoälyyn perustuva teknologia vapauttaa terveydenhuollon ammattilaiset keskittymään varsinaiseen potilastyöhön.

Julkisen terveydenhuollon rahoitus on ongelmissa. Suomessa rahoituslaki tekee olon hyvinvointialueille tukalaksi. Ruotsissa inflaatio ja korkojen nousu ovat pakottaneet jopa arvostetun Karoliinisen sairaalan sopeuttamaan henkilökuntaansa. Nyt on aika leikata kuluja, mutta miten se tehdään niin, ettei toiminta kärsi liikaa? Entä miten Axel voisi auttaa terveydenhuollon organisaatioita säästämään enemmän?

Uusilla hyvinvointialueilla on kiperä pulma ratkaistavana, sillä nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on vaikeuksissa. Potilasvirtojen kokonaishallinnassa on suuria ongelmia, mikä näkyy muun muassa yhteispäivystyksissä. THL:n tilastotietojen mukaan päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ja yhteispäivystyksissä ovat kasvaneet 10,1% ja samaan aikaan terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden määrä on kasvanut yli 21% vuosina 2019-2021. Ongelmat koskevat horisontaalisesti koko hoitoketjua perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä aina jatkohoitopaikkojen löytämiseen.