Sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilöstökulut muodostavat suurimman menoerän, vastuualueesta riippuen noin 30–60 prosenttia kuluista. Etenkin etulinjan ammattilaisista, kuten lääkäreistä, hoitajista ja terapeuteista, on pula, mikä asettaa omat haasteensa kustannustehokkuuden parantamiselle. Samaan aikaan hallinnon tehtävien automatisointi tarjoaa huomattavia säästömahdollisuuksia ilman, että etulinjan henkilöstön työtaakka kasvaa.

Kun viimeksi pohdimme kustannussäästöjä terveydenhuollossa, teknologian merkitys nousi selkeästi esiin. Digitaalinen vallankumous terveydenhuollossa tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin vain kustannusten karsimista – se on matka kohti potilaskokemuksen parantamista ja terveydenhuollon prosessien muokkaamista tehokkaammiksi ja ennen kaikkea potilaskeskeisemmiksi.

Digitaaliset ovenpielinäytöt ovat yleistyneet neuvotteluhuoneissa viimeisen vuosikymmenen aikana. Näytöiltä näkee helposti, milloin ja kenelle huone on varattu, ja uusia varauksia on helppo tehdä. Tiesitkö, että vastaavia ovenpielinäyttöjä käytetään myös terveydenhuollossa, etenkin polikliinisessa toiminnassa? Terveydenhuollossa ovenpielinäytöistä on monenlaista hyötyä, joista neljää tarkastelen seuraavaksi lähemmin:  

Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat monimutkainen asia riippumatta siitä, onko organisaatio yksityinen tai julkinen toimija. Maksut koostuvat lakisääteisistä ja hyvinvointialueella päätetyistä maksuista. Maksujen enimmäismäärän määrittelevät mahdolliset maksukatot. Maksu saatetaan periä kokonaan asiakkaalta tai osan siitä hoitaa Kela, vakuutusyhtiö tai jokin muu taho.

Julkisen terveydenhuollon rahoitus on ongelmissa. Suomessa rahoituslaki tekee olon hyvinvointialueille tukalaksi. Ruotsissa inflaatio ja korkojen nousu ovat pakottaneet jopa arvostetun Karoliinisen sairaalan sopeuttamaan henkilökuntaansa. Nyt on aika leikata kuluja, mutta miten se tehdään niin, ettei toiminta kärsi liikaa? Entä miten Axel voisi auttaa terveydenhuollon organisaatioita säästämään enemmän?

Automaatio ja digitalisaatio tuovat merkittäviä parannuksia päivystysten toimintaan. Niiden avulla parannetaan potilaskokemusta, tehostetaan työprosesseja sekä säästetään aikaa ja resursseja. Mutta onko niiden avulla mahdollista myös tuottaa tarkkoja raportteja, jotka auttavat tehostamaan toimintaa entisestään?