Uusilla hyvinvointialueilla on kiperä pulma ratkaistavana, sillä nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on vaikeuksissa. Potilasvirtojen kokonaishallinnassa on suuria ongelmia, mikä näkyy muun muassa yhteispäivystyksissä. THL:n tilastotietojen mukaan päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ja yhteispäivystyksissä ovat kasvaneet 10,1% ja samaan aikaan terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden määrä on kasvanut yli 21% vuosina 2019-2021. Ongelmat koskevat horisontaalisesti koko hoitoketjua perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä aina jatkohoitopaikkojen löytämiseen. 

Tiedätkö missä tietokone on tosi hyvä? Laskemisessa. Tiedätkö mitä optimointi on? Matemaattinen ongelma. 

Terveydenhuollon palvelutuotanto vaatii suunnittelua ja mitä suurempiin yksikkökokoihin siirrytään, sitä massiivisempaa suunnittelua vaaditaan. Mitä kaikkea terveydenhuollon palvelutuotannossa sitten tarvitaan? Yksinkertaistettuna sen, että potilas ja ammattilainen kohtaavat samassa paikassa – sekä tässä tilassa tavanomaisesti tarvittavat välineet ja materiaalit, olivatpa ne sitten diagnostiikkaan, hoitoon tai lääkitykseen liittyviä.

Sote-uudistusta ja sen mukanaan tuomia hyvinvointialueita on sekä ylistetty että parjattu paljon mediassa. Suhtautuminen asiaan on pitkälti ollut riippuvainen puoluekirjan kansilehdestä. Tässä blogissa lähestyn aihetta hieman yksinkertaisemmasta näkökulmasta eli pohdin, millä tavoin nyt valitulla sote-mallilla on mahdollista tehostaa terveydenhuoltoa.

Työvuoro.xlsx, vuosisuunnitelma.xls, resurssisuunnittelu-excel, mahtiexcel, äly-excel... Maailma pyörii taulukkolaskennan ympärillä. Lähes jokaisessa organisaatiossa suunnittelua tehdään pääasiassa tässä maagisessa työkalussa. Miksi? Käydäänpä vähän tarkemmin läpi sitä, missä Excel on hyvä ja milloin puolestaan olisi aika luopua Excelin käytöstä terveydenhuollon resurssienhallinnassa.

Potilaskokemus kuvaa potilaan kokemusta ongelmastaan, olipa se sitten sairaus tai tapaturma, ja sitä miten terveydenhuolto tämän ongelman hoitaa. Monet organisaatiot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana käynnistäneet ja lopettaneet potilaskokemuksen parantamiseen liittyviä projektejaan.

Digitaalisten automaatio- ja itsepalveluratkaisujen kiteytetty idea on tuoda helpotusta ihmisten työmäärään, vähentää rutiininomaisia työtehtäviä ja keskittää henkilöstön voimavaroja merkityksellisempään työhön. Etenkin terveydenhuoltoalalla automatisoinnille on selkeä tarve - hoitohenkilöstön pääasiallinen tehtävä on keskittyä huolenpitoon ihmisten terveydestä ja käyttää mahdollisimman vähän aikaa potilastyöhön liittymättömään byrokratiaan ja ylimääräisiin kirjaamisiin.