Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat monimutkainen asia riippumatta siitä, onko organisaatio yksityinen tai julkinen toimija. Maksut koostuvat lakisääteisistä ja hyvinvointialueella päätetyistä maksuista. Maksujen enimmäismäärän määrittelevät mahdolliset maksukatot. Maksu saatetaan periä kokonaan asiakkaalta tai osan siitä hoitaa Kela, vakuutusyhtiö tai jokin muu taho.

Julkisen terveydenhuollon rahoitus on ongelmissa. Suomessa rahoituslaki tekee olon hyvinvointialueille tukalaksi. Ruotsissa inflaatio ja korkojen nousu ovat pakottaneet jopa arvostetun Karoliinisen sairaalan sopeuttamaan henkilökuntaansa. Nyt on aika leikata kuluja, mutta miten se tehdään niin, ettei toiminta kärsi liikaa? Entä miten Axel voisi auttaa terveydenhuollon organisaatioita säästämään enemmän?

Automaatio sairaaloiden päivystyksissä on tuonut merkittäviä etuja sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille. Hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain hoidontarpeen arviointiin (triage), vaan automaatio tarjoaa ratkaisevia etuja myös hoidontarpeen arvioinnin jälkeisissä prosesseissa. Tässä blogikirjoituksessa jatkan edellistä kirjoitustani päivystysten ilmoittautumisprosessien automatisoimisesta ja tutustumme tarkemmin siihen, miten automaatio voi tehostaa toimintaa ja parantaa potilaskokemusta hoidontarpeen arvioinnin jälkeen.

Sairaaloiden päivystykset ovat usein kiireisiä ja kaoottisia ympäristöjä, joissa potilaat tarvitsevat nopeaa hoitoa moniin erilaisiin sairauksiin. Yksi kriittisimmistä päivystysten hoitoprosessin osista on ilmoittautuminen, jossa kerätään potilaan tiedot, arvioidaan potilaan tilanteen vakavuus ja priorisoidaan hoito kiireellisyyden perusteella. Tähän vaiheeseen saattaa kuitenkin kulua runsaasti aikaa ja tällöin potilaat joutuvat odottamaan pitempään ja henkilökunnan työmäärä lisääntyy. Tässä blogikirjoituksessa pohdin, kuinka ilmoittautumisprosessin automatisointi voi auttaa tehostamaan työskentelyä ja parantamaan potilaskokemusta päivystyksissä ja akuuttivastaanotoilla.

Kirjoitin aiemmin potilasvirran hallintaa parantavien ratkaisujen hyödyistä numeroiden näkökulmasta. Osassa 1 keskityttiin tukifunktiossa saataviin hyötyihin ja osassa 2 käytiin läpi hyötyjä enemmän hoitotyön näkökulmasta.

Potilaskokemus kuvaa potilaan kokemusta ongelmastaan, olipa se sitten sairaus tai tapaturma, ja sitä miten terveydenhuolto tämän ongelman hoitaa. Monet organisaatiot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana käynnistäneet ja lopettaneet potilaskokemuksen parantamiseen liittyviä projektejaan.