Terveydenhuollossa suunnittelua tehdään joka päivä. Usein se tapahtuu näkymättömästi, mutta vaikuttaa silti kaikkeen. Kuka käyttää mitäkin huonetta, milloin hoitajat ja lääkärit ovat paikalla, ja miten aikataulut saadaan sopimaan potilasvirtaan? Nämä päätökset määrittävät arjen sujuvuuden ja sen, kuinka tehokkaasti organisaation tilat ja resurssit oikeasti palvelevat potilaita.

Viimeksi kävimme läpi, mistä potilasvirran hallinnan suurimmat säästöt syntyvät: terveydenhuollon ammattilaisten fiksummasta ajankäytöstä, itsepalvelun tehostamisesta ja datan hyödyntämisestä. Mutta miten varmistetaan, että hyödyt eivät jää vain paperille, vaan muuttuvat käytännön toimintatavoiksi, jotka tuottavat säästöjä vuodesta toiseen?

Kun uusi potilasvirranhallintajärjestelmä, kuten Axel Encounter, otetaan käyttöön, huomio kiinnittyy usein ensimmäisenä näkyvimpään muutokseen: itseilmoittautumiseen. Eikä syyttä. Se säästää aikaa ja resursseja, helpottaa arkea ja parantaa potilaskokemusta. Koko säästöpotentiaali on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä sujuvampi ilmoittautuminen. Kun tarkastelimme erään asiakkaamme nykyprosessia vaihe vaiheelta ennen Encounterin käyttöönottoa, yksi asia nousi selvästi esiin: Suurimmat säästöt syntyvät siitä, miten ja mihin ammattilaisten aikaa käytetään ja miten dataa hyödynnetään päivittäisessä työssä.

Terveysasemilla ja sairaaloissa tilojen ja resurssien käyttöaste on usein yllättävän matala. Tyhjillään seisovat vastaanottohuoneet, vajaakäytöllä olevat laitteet ja loputon aikataulujen pyörittely vievät turhaan resursseja. Mutta mitä jos kaikki tämä voitaisiin optimoida niin, että resursseista saataisiin enemmän irti – ilman lisäinvestointeja?

Axel Healthin visiona ja tavoitteena on ollut jo pitkään sujuvoittaa ja tehostaa terveydenhuollon toimintaa ja suunnittelua. Tämän tavoitteen toteutuminen harppasi kesällä 2024 aimo askeleen eteenpäin, kun ostimme suomalaisen Unitary Healthcare Oy:n osakkeet. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä terveydenhuollon ammattilaisille – niin Suomessa kuin Ruotsissakin?

Sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilöstökulut muodostavat suurimman menoerän, vastuualueesta riippuen noin 30–60 prosenttia kuluista. Etenkin etulinjan ammattilaisista, kuten lääkäreistä, hoitajista ja terapeuteista, on pula, mikä asettaa omat haasteensa kustannustehokkuuden parantamiselle. Samaan aikaan hallinnon tehtävien automatisointi tarjoaa huomattavia säästömahdollisuuksia ilman, että etulinjan henkilöstön työtaakka kasvaa.