Sote-uudistusta ja sen mukanaan tuomia hyvinvointialueita on sekä ylistetty että parjattu paljon mediassa. Suhtautuminen asiaan on pitkälti ollut riippuvainen puoluekirjan kansilehdestä. Tässä blogissa lähestyn aihetta hieman yksinkertaisemmasta näkökulmasta eli pohdin, millä tavoin nyt valitulla sote-mallilla on mahdollista tehostaa terveydenhuoltoa.

Kirjoitin aiemmin potilasvirran hallintaa parantavien ratkaisujen hyödyistä numeroiden näkökulmasta. Osassa 1 keskityttiin tukifunktiossa saataviin hyötyihin ja osassa 2 käytiin läpi hyötyjä enemmän hoitotyön näkökulmasta.

Potilaskokemus kuvaa potilaan kokemusta ongelmastaan, olipa se sitten sairaus tai tapaturma, ja sitä miten terveydenhuolto tämän ongelman hoitaa. Monet organisaatiot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana käynnistäneet ja lopettaneet potilaskokemuksen parantamiseen liittyviä projektejaan.

Edellisessä blogikirjoituksessani keskityin ilmoittautumisen automatisoinnin hyötylaskelmiin. Tällä kertaa käsittelen hoitotyön tehokkuuden parantamista hukka-aikaa vähentämällä – ja tähän liittyvää matematiikkaa.

Miksi asiakkaamme hankkivat Axelin käyttöönsä? Vastaus jakautuu kahtia - pehmeiden ja kovien hyötyjen vuoksi. Tavanomaisiin pehmeisiin hyötyihin lukeutuvat muun muassa potilaskokemuksen parantaminen, käyttäjäkokemuksen nykyaikaistaminen tai toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen. Tänään emme kuitenkaan pehmoile, vaan sukellamme numeroiden, excelien ja eurojen kovaan maailmaan. 

Alkuvuoden kotona kärvistelyn ja ihmiskontaktien välttelyn jälkeen meillä kaikilla on ollut kasvava tarve olla toistemme kanssa fyysisesti tekemisissä. Helteiden ja kesälomien aikana Suomen yökerhot, ravintolat ja rannat ovat täyttyneet iloisista kansalaisista. Henkisesti kesä on tehnyt monille hyvää, mutta koronapandemian hallintaan näillä kokoontumisilla on ollut negatiivinen vaikutus.