Automaatio sairaaloiden päivystyksissä on tuonut merkittäviä etuja sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille. Hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain hoidontarpeen arviointiin (triage), vaan automaatio tarjoaa ratkaisevia etuja myös hoidontarpeen arvioinnin jälkeisissä prosesseissa. Tässä blogikirjoituksessa jatkan edellistä kirjoitustani päivystysten ilmoittautumisprosessien automatisoimisesta ja tutustumme tarkemmin siihen, miten automaatio voi tehostaa toimintaa ja parantaa potilaskokemusta hoidontarpeen arvioinnin jälkeen.

Sairaaloiden päivystykset ovat usein kiireisiä ja kaoottisia ympäristöjä, joissa potilaat tarvitsevat nopeaa hoitoa moniin erilaisiin sairauksiin. Yksi kriittisimmistä päivystysten hoitoprosessin osista on ilmoittautuminen, jossa kerätään potilaan tiedot, arvioidaan potilaan tilanteen vakavuus ja priorisoidaan hoito kiireellisyyden perusteella. Tähän vaiheeseen saattaa kuitenkin kulua runsaasti aikaa ja tällöin potilaat joutuvat odottamaan pitempään ja henkilökunnan työmäärä lisääntyy. Tässä blogikirjoituksessa pohdin, kuinka ilmoittautumisprosessin automatisointi voi auttaa tehostamaan työskentelyä ja parantamaan potilaskokemusta päivystyksissä ja akuuttivastaanotoilla.

Uusilla hyvinvointialueilla on kiperä pulma ratkaistavana, sillä nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on vaikeuksissa. Potilasvirtojen kokonaishallinnassa on suuria ongelmia, mikä näkyy muun muassa yhteispäivystyksissä. THL:n tilastotietojen mukaan päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ja yhteispäivystyksissä ovat kasvaneet 10,1% ja samaan aikaan terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden määrä on kasvanut yli 21% vuosina 2019-2021. Ongelmat koskevat horisontaalisesti koko hoitoketjua perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä aina jatkohoitopaikkojen löytämiseen. 

Tiedätkö missä tietokone on tosi hyvä? Laskemisessa. Tiedätkö mitä optimointi on? Matemaattinen ongelma. 

Terveydenhuollon palvelutuotanto vaatii suunnittelua ja mitä suurempiin yksikkökokoihin siirrytään, sitä massiivisempaa suunnittelua vaaditaan. Mitä kaikkea terveydenhuollon palvelutuotannossa sitten tarvitaan? Yksinkertaistettuna sen, että potilas ja ammattilainen kohtaavat samassa paikassa – sekä tässä tilassa tavanomaisesti tarvittavat välineet ja materiaalit, olivatpa ne sitten diagnostiikkaan, hoitoon tai lääkitykseen liittyviä.

Sote-uudistusta ja sen mukanaan tuomia hyvinvointialueita on sekä ylistetty että parjattu paljon mediassa. Suhtautuminen asiaan on pitkälti ollut riippuvainen puoluekirjan kansilehdestä. Tässä blogissa lähestyn aihetta hieman yksinkertaisemmasta näkökulmasta eli pohdin, millä tavoin nyt valitulla sote-mallilla on mahdollista tehostaa terveydenhuoltoa.

Saamme lukea lähes päivittäin eri medioista terveydenhuollon epäonnistuneista IT-hankkeista. Ongelma on globaali. Syynä ei kuitenkaan välttämättä joka kerta ole itse järjestelmätoimittaja, vaan syy saattaa piillä siinä, ettei hankinnasta vastaava organisaatio välttämättä tiedä, mitä se on ostamassa.