Terveydenhuollon digitalisaatio on avainasemassa, kun ratkaistaan päivystyksen suurinta haastetta hoidontarpeen arvioinnin eli triagen jälkeen: potilaiden hallittua ohjaamista seuraavaan vaiheeseen. Digitaaliset työvälineet automatisoivat kutsuprosessit ja odotusajan viestinnän, jolloin ammattilaisten ei tarvitse käyttää aikaa potilaiden etsimiseen auloista ja käytäviltä. Tämä parantaa hoidon läpimenoaikaa ja antaa henkilöstölle työrauhan keskittyä arvokkaaseen hoitotyöhön.

Miten päivystyksen asiointia voidaan nopeuttaa? Terveydenhuollon digitalisaatio ja automaatio tarjoavat tähän vastauksen: ne sujuvoittavat potilasvirtaa, vähentävät manuaalista työtä ja parantavat potilaskokemusta tarjoamalla selkeää opastusta heti sisäänkäynniltä alkaen. Automaation avulla ilmoittautumisaika voidaan lyhentää parhaimmillaan jopa 17 sekuntiin, mikä poistaa pullonkauloja kriittisistä hoitopoluista. 

Terveydenhuollon digitalisaatio on hyvinvointialueiden keskeinen työkalu resurssipulan ratkaisemisessa ja hoidon sujuvuuden varmistamisessa. Kyse ei ole vain uusista järjestelmistä, vaan tavasta, jolla digitaaliset työvälineet tukevat ammattilaisten arkea ja parantavat potilaskokemusta. 

Saamme lukea lähes päivittäin eri medioista terveydenhuollon epäonnistuneista IT-hankkeista. Ongelma on globaali. Syynä ei kuitenkaan välttämättä joka kerta ole itse järjestelmätoimittaja, vaan syy saattaa piillä siinä, ettei hankinnasta vastaava organisaatio välttämättä tiedä, mitä se on ostamassa.

Miten lasket terveydenhuollon digitalisaation takaisinmaksuajan? Blogisarjan viimeisessä osassa esittelemme Axel Encounterin hyötylaskurin, joka on kehitetty satojen asiakasprojektien ja yli 40 muuttujan pohjalta. Tämä ROI-laskuri huomioi yksikkösi koon, käyntimäärät ja no-show-prosentit tarjoten arvion siitä, kuinka nopeasti itsepalveluratkaisut ja automatisoitu potilasvirran hallinta maksavat itsensä takaisin säästettynä työaikana ja euroina. 

Yksi terveydenhuollon haasteista on aina ollut tarttuvien tautien diagnostiikan ja hoidon organisointi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. On tehokasta keskittää monimutkaiset, paljon ammattilaisia ja välineistöä vaativat terveydenhuollon toimet saman katon alle. Samalla tästä organisoitumistavasta johtuen odotusaulassa saattaa istua useita ihmisiä, joilla on jokin tarttuva tauti, kuten vaikkapa flunssa – tai korona. Kyseisessä aulassa yksi potilas voi altistaa koko joukon muita ihmisiä taudille, vaikka terveyskeskuksen pitäisi olla paikka, josta haetaan parannusta sairauksiin, eikä päinvastoin.