Kun uusi potilasvirranhallintajärjestelmä, kuten Axel Encounter, otetaan käyttöön, huomio kiinnittyy usein ensimmäisenä näkyvimpään muutokseen: itseilmoittautumiseen. Eikä syyttä. Se säästää aikaa ja resursseja, helpottaa arkea ja parantaa potilaskokemusta. Koko säästöpotentiaali on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä sujuvampi ilmoittautuminen. Kun tarkastelimme erään asiakkaamme nykyprosessia vaihe vaiheelta ennen Encounterin käyttöönottoa, yksi asia nousi selvästi esiin: Suurimmat säästöt syntyvät siitä, miten ja mihin ammattilaisten aikaa käytetään ja miten dataa hyödynnetään päivittäisessä työssä.

Uusilla hyvinvointialueilla on kiperä pulma ratkaistavana, sillä nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on vaikeuksissa. Potilasvirtojen kokonaishallinnassa on suuria ongelmia, mikä näkyy muun muassa yhteispäivystyksissä. THL:n tilastotietojen mukaan päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ja yhteispäivystyksissä ovat kasvaneet 10,1% ja samaan aikaan terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden määrä on kasvanut yli 21% vuosina 2019-2021. Ongelmat koskevat horisontaalisesti koko hoitoketjua perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä aina jatkohoitopaikkojen löytämiseen. 

Edellisessä blogikirjoituksessani keskityin ilmoittautumisen automatisoinnin hyötylaskelmiin. Tällä kertaa käsittelen hoitotyön tehokkuuden parantamista hukka-aikaa vähentämällä – ja tähän liittyvää matematiikkaa.

Miksi asiakkaamme hankkivat Axelin käyttöönsä? Vastaus jakautuu kahtia - pehmeiden ja kovien hyötyjen vuoksi. Tavanomaisiin pehmeisiin hyötyihin lukeutuvat muun muassa potilaskokemuksen parantaminen, käyttäjäkokemuksen nykyaikaistaminen tai toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen. Tänään emme kuitenkaan pehmoile, vaan sukellamme numeroiden, excelien ja eurojen kovaan maailmaan.