Sote-uudistusta ja sen mukanaan tuomia hyvinvointialueita on sekä ylistetty että parjattu paljon mediassa. Suhtautuminen asiaan on pitkälti ollut riippuvainen puoluekirjan kansilehdestä. Tässä blogissa lähestyn aihetta hieman yksinkertaisemmasta näkökulmasta eli pohdin, millä tavoin nyt valitulla sote-mallilla on mahdollista tehostaa terveydenhuoltoa.
1. Kerralla kuntoon
Kun useampaan organisaatioon ja siiloon pirstoutunut toiminta saadaan tuotua yhden organisaation alle, pystytään valikoiduissa tapauksissa myös siirtymään ns. kerralla kuntoon -malliin. Jotta tällainen ratkaisu voisi toteutua, potilaan täytyy olla tietoinen, mitä häneltä odotetaan ja ammattilaisten resurssoinnin (ketkä, missä ja milloin) täytyy myös tukea mallia.
2. Hoitopolku perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
Turhia jakolinjoja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä pystytään purkamaan. Toimintoja pystytään siirtämään osittain samoihin kiinteistöihin ja tietyt resurssien päällekkäisyydet esimerkiksi diagnostiikassa on mahdollista purkaa.
3. Tehokkaampi kiinteistöresurssien käyttö
Kun yhdistetään eri organisaatioissa olleita toimintoja järkevästi, pystytään myös olemassa olevia kiinteistöresursseja yleensä joko pienentämään tai käyttämään tarkoituksenmukaisemmin. Tässä tukena toimivat tilojen käytön optimointi ja ammattilaisten tehokkaampi resurssointi sekä uudelleen suunnitellut palvelupolut.
4. Yhdenmukaistettu toiminta
Valtaosassa hyvinvointialueita yhden sateenvarjon alle yhdistetään usean kunnan itse tuottamia toimintoja. Tämä antaa erinomaisen lähtökohdan vertailuanalyysille (benchmarking), jossa samankaltaiset yksiköt ja toiminnot voivat oppia toisiltaan. Jotta toimintaa pystytään tämän jälkeen järkevästi johtamaan, tulisi toimintamallit mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa ja tämän jälkeen toteumaa mitata.
5. Mittarit ja läpinäkyvyys
Jos organisaatiolla on käytössään objektiivisia mittareita, kehitystoimia pystytään suuntaamaan oikeisiin kohteisiin. Mittaaminen myös edistää keskustelua siitä mikä toimii, mikä toimii huonommin ja mihin oikeasti pitää puuttua. Lisäksi mittarit tuovat läpinäkyvyyttä toiminnan laatuun ja tehokkuuteen.
6. Siirtymisvaiheessa tukeminen
Jotta kansalainen ei hukkuisi yksittäisen hyvinvointialueen palvelutarjontaan ja toimipisteviidakkoon, tulisi hyvinvointialueiden pyrkiä tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimman vähäinen määrä yhteydenottokanavia. Kun hyvinvointialueet tulevat käyttöön 1.1.2023, on taustalla olevia tietojärjestelmiä pahimmassa tapauksessa kymmeniä. Etenkin ajanvaraukseen liittyvä tieto on hyvä tuoda näistä järjestelmistä yhteen käyttöliittymään, jotta yhden yhteyspisteen toteuttaminen on mahdollista.
Axelista on hyvinvointialueille hyötyä kaikilla yllä mainituilla osa-alueilla. Lue lisää, millaisia työkaluja Axel Encounter ja Axel Planner tarjoavat hyvinvointialueiden toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen.
