Miten hyvinvointialueet saavat parhaan hyödyn digitaalisista työvälineistä?

Terveydenhuollon digitalisaatio on hyvinvointialueiden keskeinen työkalu resurssipulan ratkaisemisessa ja hoidon sujuvuuden varmistamisessa. Kyse ei ole vain uusista järjestelmistä, vaan tavasta, jolla digitaaliset työvälineet tukevat ammattilaisten arkea ja parantavat potilaskokemusta. 

Hyvinvointialueiden haasteet: Potilasvirtojen hallinta ja kiristyvä hoitotakuu 

Uusilla hyvinvointialueilla on kiperä pulma ratkaistavana, sillä nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme on vaikeuksissa. Potilasvirtojen kokonaishallinnassa on suuria ongelmia, mikä näkyy muun muassa yhteispäivystyksissä. THL:n tilastotietojen mukaan päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ja yhteispäivystyksissä ovat kasvaneet 10,1% ja samaan aikaan terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden määrä on kasvanut yli 21% vuosina 2019-2021. Ongelmat koskevat horisontaalisesti koko hoitoketjua perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä aina jatkohoitopaikkojen löytämiseen.  

Ongelmia pyritään ratkomaan säätelyllä. Tiukentunut hoitotakuu asettaa hyvinvointialueille kovat vaatimukset hoitoonpääsyn nopeudesta. Jotta lakiperusteiset vaatimukset voidaan täyttää ilman hallitsematonta kustannusten nousua, on operatiivisen toiminnan oltava mahdollisimman läpinäkyvää ja tehokasta. Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyllä on keskeinen rooli päivystyksen haasteiden ratkaisemisessa, mutta yhtä lailla tärkeää on turvata myös potilaiden jatkohoito päivystysten kuormitusongelman ratkaisemiseksi. 

Strateginen terveydenhuollon digitalisaatio poistaa operatiivisia piilokuluja 

Vaikka terveydenhuoltojärjestelmämme korjaustalkoot edellyttävätkin rakenteellista, hoitoketjujen palvelurajat ylittävää kehitystyötä, järjestelmämme hengissä pitäminen vaatii myös tuottavuuden parantamista ja työskentelyn tehostamista operatiivisissa yksiköissä. Hyvinvointialueiden rahoitusvaje on ilmeinen. Yksi ratkaisukeinoista on tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa tuottavuutta. Kehityspotentiaalia on runsaasti. Toimintaa voidaan tehostaa ja tuottavuutta parantaa jo käytännössä testattujen ja tuotannollistettujen ratkaisujen avulla. Nykytilanteessa hyvinvointialueiden on siirrettävä painopiste kokeilukulttuurista skaalautuviin, jo todistettuihin ratkaisuihin. Resurssien käytön optimointi on nopein tapa saavuttaa pysyviä tuottavuushyötyjä ilman raskaita ja epävarmoja IT-investointeja. 

Palvelutuotannon resursseja voidaan hyödyntää paremmin optimoimalla nykyisten resurssien käyttöä. Kun tuotantokapasiteettia lisätään suoraan potilastyössä, voidaan tuottaa enemmän terveydenhuollon palveluita, vähentää käyttömenokustannuksia ja parantaa potilaiden kokemaa hoidon laatua. Käyttämällä tuotantokapasiteettia tehokkaammin voidaan vaikuttaa suoraan hoitoon pääsyn odotusaikoihin ja tukea lakimuutoksen edellyttämien muutosten toteutumista. Tuottavuutta on parannettava ja toimintaa tehostettava suunnittelemalla ja toteuttamalla yksiköiden operatiivinen toiminta laadukkaasti ja tehokkaasti. 

Tuotantokapasiteetin optimointi: Jopa 30 % tehokkaampaa toimintaa nykyisillä resursseilla 

Kun vastaanottohuoneiden ja vastaanottoresurssien käyttöä optimoidaan tekoälyä ja algoritmeja hyödyntävillä suunnitteluvälineillä, olemassa olevia resursseja voidaan hyödyntää vastaanotoilla jopa 30% tehokkaammin. Kun tuottavuus paranee, hoitoon pääsy nopeutuu eli nykyisillä resursseilla on mahdollista järjestää enemmän potilaskäyntejä. Samalla automatisoidaan myös suunnittelutyötä, jolloin tarvitaan vähemmän manuaalista operatiivisen toiminnan suunnittelua. 

Kokonaiskuva potilasvirrasta tehostaa resurssien käyttöä

Hallitsemalla tuotantotiloja keskitetysti ja ohjaamalla potilasvirtaa tehokkaasti saadaan läpinäkyvyyttä resurssien käyttöön ja resurssikapeikkoihin. Näin panostusta pystytään kohdentamaan paremmin. Samalla organisaatiossa pystytään luomaan yhtenäisiä toimintamalleja ja ottamaan parhaimpia käytäntöjä nopeammin käyttöön.  Ammattilaisten työaikaa ei kulu hukkaan ja heiltä poistuu turhaa työtä, jolloin heille jää aikaa kohdata useampia potilaita. 

Automaatio ja mobiilipalvelut vastaanottotoiminnan tukena

Sujuva ja hyvin suunniteltu operatiivinen vastaanottotoiminta edellyttää myös käyntien tehokasta käytännön toteutusta. Potilasvirtojen hallintaa voidaan tehostaa seuraavilla toimenpiteillä:

• Organisaatioille erittäin haitallisten perumattomien poisjääntien (no-show) määrää vähennetään kohdistettujen ja potilaskohtaisten muistutusten sekä käyntien potilasviestintää tukevien mobiilipalveluiden avulla.
• Yksikön operatiivisen tilannekuvan hallintaa parannetaan nykyhetken tilatietojen ja kuluvan päivän kysyntäennusteiden avulla. Toiminnanohjauksen tulee integroitua useaan tiedonlähteeseen, joista koostetaan tietoa ammattilaisten käyttöön.
• Läpimenoaikoja lyhennetään tehokkaammalla toimintamallilla ja sitä tukevilla työvälineillä. Hoitotapahtumien ja diagnostisten toimintojen odotusajat lyhenevät ja käynnin aikana potilaan tilanne on aina tiedossa. Yhtenäiset tavat mitata toimintaa tukevat kehitystä ja johtamista.

Yllä mainittujen esimerkkien kaltaisia palveluita on osittain käytössä jo usealla hyvinvointialueella. Näitä ratkaisuja laajentamalla on mahdollista saavuttaa kymmenien miljoonien eurojen hyödyt hyvin matalalla panostuksella. Apua laajennushankkeeseen on saatavilla läheltä – suomalainen Axel Health on Pohjoismaiden johtava yhtiö potilasvirtojen hallinnan ja terveydenhuollon tuotantoresurssien suunnittelun yhdistämisessä.

Yhtä ainoaa hopealuotia ei terveydenhuollon tehokkuuden parantamiseen ole, vaan ratkaisu on yhdistelmä monia hyviksi havaittuja käytäntöjä. Näiden jo käytössä olevien ja tehokkaaksi havaittujen ratkaisujen levittämisen laajemmalle tulisi olla IT-investointilistan kärjessä, koska potilastietojärjestelmät ja hallinnon pakolliset tietojärjestelmät eivät enää tehokkuutta lisää.

Miten onnistua terveydenhuollon digitalisaatiossa?

Kun pohdit ratkaisua, muista nämä neljä asiaa:

• Suuret panostukset potilastietojärjestelmiin tai täysin uusiin innovaatioihin eivät tehosta toimintaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Jo hyväksi havaittujen ratkaisujen levittäminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa.
• Koko hyvinvointialueen laajuiset tehokkaat ratkaisut tuovat hyötyjä heti, kun ne otetaan käyttöön, ja niiden ansiosta uudet toimintatavat on mahdollista jalkauttaa tulevaisuudessa koko alueelle.
• Jotta resurssien käyttöä voidaan tehostaa, tarvitaan muutoshalukkuutta, sitoutumista muutosten läpivientiin ja vanhoista toimintatavoista luopumista – hyötyjä ei voi saavuttaa toistamalla vanhaa.
• Resurssien käytön suunnittelu tulee keskittää. Tällöin esimerkiksi tuotantotilojen käytön suunnittelu siirretään keskitettyyn järjestelmään. Keskittäminen mahdollistaa optimaalisen käytön ja tuo tietoa päätöksenteon tueksi. 

Kiinnostuitko aiheesta? Lataa e-oppaamme, jossa perehdymme syvällisemmin potilasvirran hallinnan digitalisointiin.

Päivitetty huhtikuussa 2026: Artikkelin sisältö on tarkistettu ja päivitetty vastaamaan paremmin hyvinvointialueiden nykyistä toimintaympäristöä ja kiristynyttä hoitotakuuta. Samalla blogin rakennetta on selkeytetty lukemisen helpottamiseksi.